Hollantilaissyntyinen Jaap Klevering on ääni- ja esitystaiteilija. Hän on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1983. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan hän on suunnitellut, ohjannut ja esittänyt äänimaailmoja, musiikkia, tanssi- ja teatteriesityksiä, elokuvia, installaatioita ja muita taideprojekteja sekä opettanut ja ohjannut ammattilaisia ja harrastajia. Hänellä on myös monen vuoden työskentelykokemus taiteen ja hyvinvoinnin parissa.
Merja Pennanen on esiintyjä, ohjaaja, yhteisötaiteilija ja teatteripedagogi. Pennanen on työskennellyt taiteen vapaalla kentällä sekä maakuntateattereissa vuodesta 2002. Työvuosiin mahtuu toimet yhteisötaiteen ja osallistavien menetelmien läänintaiteilijana, Joensuun kaupunginteatterin yhteisötaiteilijana sekä Rovaniemen teatterin alueteatterikuraattorina. Kiinnostuksena hänellä on taiteilijan vuorovaikuttumisen tavat, marginaaliin jäävät aiheet ja kohderyhmät sekä kollektiiviset työtavat.
Klevering ja Pennanen ovat tehneet yhteistyötä mm. Rovaniemen alueteatterissa, Joensuun teatterissa ja erinäisissä itsenäisissä, yhteisötaiteellissa projekteissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Yhteisötaiteessa työparia inspiroi ihmisten äänet ja tarinat, sekä niiden tuominen kuuluviin. Kleveringin ja Pennasen viimeisin yhteistyöprojekti on kuvanveistäjä Tuomas Ollikaisen kanssa yhteistyössä toteutettu, palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa kiertänyt äänitaidenäyttely ‘’Veistos soi!’. Näyttelyn teokset ovat toiminnallisia ja interaktiivisia: kuulijoiden toiminta, kuten kosketus ja liike saavat aikaan tiettyjä äänimaisemia ja vaihteluja niiden sisällä.
Residenssijaksonsa aikana Iissä Klevering ja Pennanen työstivät teoskokonaisuutta osana vuoden 2020 Valonjuhlaa. Pennanen keräsi Iin kirjastolla iiläisten pimeän ajan tarinoita, sellaisia asioita, ajatuksia ja tunteita, jotka eivät kestä päivänvaloa, mutta jakamalla muuttuvat valoisemmiksi. Kerätyt tarinat muotoituivat osaksi Jaap Kleveringin teosta ‘’Valon ja äänen polku’’, jossa Kleveringin loihtimat rauhalliset ja voimauttavat äänimaisemat kuultiin Lähde! -puiston polun varrelle asetelluista valaistuista purkeista. Teos kutsui kulkemaan yksin tai yhdessä, kaikessa rauhassa, välillä pysähtyen, kuunnellen ja aistien.